Hae
JohanOnFitness
Kaupallinen yhteistyö

Onko tässä auton korvike

Kaupallinen yhteistyö: Tavarapyörä-asiantuntija

Asumme aivan ihanalla alueella lähellä Helsingin keskustaa, jossa on kauniita puutaloja ja vehreyttä, joka luo upean kontrastin vieressä menevälle raitiovaunulinjalle, tämä alue oli myös täydellinen kohde kerätä kokemuksia laatikkopyörästä.

Laatikkopyörä

Kokemuksia Laatikkopyörästä

Saimme viikonlopuksi testaukseen Babboe Curve Mountain – 3 pyöräisen laatikkopyörän, jolla pääsimme koko perhe ajelemaan pitkin kyliä. Nyt haluankin jakaa teillä tämän kirjoituksen jossa kerron  käytännön kokemuksia laatikkopyörästä.

Olin käynyt ennakkoon kokeilemassa Tavarapyörä-asiantuntijan liikkeessä Espoossa erilaisia laatikkopyöriä. Mallejahan on vaikka ja mitä.

Itse testasin kolmipyöräistä ja kaksipyöräistä. Kaksipyöräinen oli selvästi ketterämpi ja tottelee ns. ihan samalla tavalla, kuin normaalikin pyörä. Pyörähän on pitkä, joka pitää tietenkin huomioida kaikissa mutkissa, jne.

Kolmipyöräistä oli aluksi hieman jännä ajaa, varsinkin mutkat, koska siinä pyörän pituus jotenkin korostui enemmän. Aika nopeasti siihen kumminkin pääsi jyvälle.

Valitsin meidän perheelle testattavaksi kolmipyöräisen laatikkopyörän, koska siinä ei tarvitse tasapainoilla vaan se tosiaan pysyy pystyssä myös ilman vauhtia.

Laatikkopyörä

Babboe Curve Mountain

Babboe Curve Mountain pyörässä oli sähköavustus, joka kevensi ajamista todella paljon. Edessä olevassa laatikossa voisi istua vaikka neljä lasta. Laatikossa oli turvavyöt lapsille ja nuorin turvavöissä istuva lapsi voi olla 1,5 vuotias. Vielä pienimmille on saatavilla ns. taaperoistuin, jonka saa laatikkoon kiinni. Edessä olevan laatikon painoraja oli noin 100 kiloon asti.

Laatikkopyörä

Mieheni hoiti ajamisen ja mä olin Theon kanssa laatikossa nauttimassa maisemista. Pääsin toki myös itse ajamaan, mutta mies joutui kävelypuuhiin siksi ajaksi (painoraja olisi ylittynyt muuten). Pystyin jo kuvittelemaan, miten hyvin pyörällä voisi hoitaa isommatkin kauppaostokset Theon kanssa. Kaikki mahtuisi mukaan kyytiin.

Pyörässä oli myös vaihteet, joilla sai säädettyä ajamista samalla tavalla, kuin perus pyörissä. Jalkajarruja pyörässä ei ollut, mutta jarrutus pelasi kahdella käsijarrulla. Sähköavustus toimi akulla, jonka pystyi irrottamaan ja lataamaan esim. kotona. Latausväli oli noin 50 km.

Laatikkopyörä

Päiväretkeilyä laatikkopyörällä

Lähdimme aurinkoinen lauantaipäivä vain viettämään aikaa perheen kesken. Yhteinen aika on aika kortilla, joten oli mahtavaa päästä tekemään jotain yhdessä. Dan ajoi, mä ja Theo istuttiin kyydissä. Ajeltiin pitkin meidän tunnelmallisia katuja ja lopulta päädyttiin isoon leikkipuistoon, jossa Theo pääsi kuluttamaan energiaansa.

Leikkimisen jälkeen lähdettiin pyörällä yhteen ihanaan kahvilaan, joka on lähellä kotiamme. Söimme pullakahvit ja kävimme heittämässä vielä yhden lenkin pyörällä. Theo oli todella innoissaan. Hän vaan nauroi ja kiljui ilosta. Meillä kaikilla oli niin hauskaa! Mun oma Instagram oikein räjähti positiivista kommenteista, kun kuvasin seuraajille meidän ajeluretkeä. Kävimme vielä erikseen illalla pyörällä syömässä. Oli ihan täydellistä!

Laatikkopyörä

Meidän seudulla aika monella on tällainen laatikkopyörä, jossa kuljettaa lapsia, kauppakasseja, jne. Kantakaupunkialueellahan tämä olisi täydellinen auton korvike sinne pahimpiin lumikeleihin saakka. Olen lukenut, että moni on vaihtanutkin toisen auton tällaiseen laatikkopyörään. Nyt ymmärrän sen kyllä hyvin.

Laatikkopyörä

Lainassa olon jälkeen mulla on tullut nyt monesti sellainen olo, että vitsi kun olisi vielä se pyörä! Tämä menee kyllä ehdottomasti mietintämyssyyn.

Kannattaa käydä tutustumassa Tavarapyörä-asiantuntijan verkkosivuihin. Sieltä löytyy paljon tietoa erilaisista pyöristä. Jos laatikkopyörä on harkinnassa, niin kannattaa myös käydä tutustumassa ja ihan testaamassa pyöriä heidän toimipisteessään Espoossa.

Koodilla NUTCASEBIKE saat minkä tahansa laatikkopyörän oston yhteydessä Nutcase pyöräilykypärän aikuiselle tai lapselle kaupan päälle. 🙂 

Laatikkopyörä

Lue myös: Arjen luksusta

Aitous on kirosana

Tämän vuoden teema somevaikuttajilla on ollut aitous. Kaikki puhuu aitoudesta ja sen tärkeydestä. Mistä sitten erottaa ne ketkä aikuisten oikeasti ovat aitoja eivätkä vain kiillota omaa brändi-imagoaan valheellisesti?

Luin juuri todella mielenkiintoisen artikkelin yritysten mielikuvien rakentamisesta ja niiden aitoudesta. Se itseasiassa olikin inspiraatio tälle blogipostaukselle. Rupesin heti miettimään nimittäin samaa asiaa vaikuttajan näkökulmasta.

Totuus on aitoutta suurempaa

Onko aitous sitä, että näytetään somessa kasvot häpeilemättä ilman meikkiä? Onko luonnon kaunis oikeasti luonnon kaunis ilman maskia kasvoilla, vaikka on ripsipidennykset, kulmien microblading ja hyvä feikki täni päällä? Ei siinä. Itsekin haluaisin kaikki edellä mainitut asiat. Kirjoitus ei siis ole hyökkäys noita edellä mainittuja asioita vastaan, koska silloin upottaisin jalkani kaksinaismoralismiin. Pohdin vain nykypäivän kirosanaa: aitous.

Luin kirjoituksesta, että aitouden sijaan pitäisi pyrkiä totuuteen. Mikä mainio oivallus! Aitous ei tule yrittämällä, vielä vähemmän omaan sisältöstrategiaan kirjoitettuna. Aitous tulee juurikin totuuteen pyrkimällä. Miten sitten pyrkiä totuuteen vaikuttajana tai ihmisenä ylipäätään. Sille vaaditaan uskallusta ja rohkeutta olla epätäydellisen täydellinen itsensä. Eikä se valitettavasti tule niin helpolla, että puhutaan omalle yleisölle aika ajoin ilman meikkiä ja filttereitä. Se vaatii tulisille hiilille astumista, se vaatii nurkan takana odottamista ilman, että tiedät mikä sua on vastassa, se vaatii epämukavan tunteen vatsan pohjaan ja palan kurkkuun aina aika ajoin. Varsinkin alussa. Tämä vain, jos päätät lähteä etsimään totuutta itsestäsi ja jakamaan sen absoluuttisen totuuden myös muille.

Mikä on mun totuus

Koen olevani ristiriitainen persoona. Voin miettiä asioita jättämällä kaikki tunteet sivuun ja samana päivänä itkeä, jos joku tuntematon lapsi on hukkunut. Olen kylmyyteen taipuvainen, kaikkien muiden kohdalla paitsi oman lapseni. Sanon asiat suoraan, liian suoraan. En osaa kauhean hyvin kaunistella asioita ja pahimmillaan en edes halua, koska sekin on mun mielestä ajan hukkaa.

Pidän hektisyydestä ja tasapainosta samaan aikaan. Haluan tietää mitä seuraavaksi tapahtuu ja inhoan epätietoisuutta. Olen työelämässä järjestelmällinen ja tehokas, mutta kotona haluan ottaa rennosti. Äitini sanojen mukaan boheemi.

Olen eniten oma itseni vain mun todella läheisten seurassa, jolloin voin nauraa vedet silmissä. Joskus mietin, että näkisipä myös muut mussa sen puolen useammin tai jos koskaan. En ikinä tahdo tarkoituksella loukata ketään. Jos ystävä ei vastaa heti viestiin, niin saatan pohtia pitkäänkin, että olenkohan vahingossa loukannut jollain tavalla.

Pidän ulospäinsuuntautuneista ihmisistä, joista saan energiaa. Haluaisin olla samanlainen, mutta en ole ja sitä en voi edes feikata.

Tiedän mitä haluan tulevaisuudessa, mutta aina en pysty näkemään mitä haluan tänään.

Mikä on sun totuus?

Lue myös: Joutuuko lapsemme puheterapiaan.