Hae

Olenko se hullu exä

Olin eilen mun kummipojan konfirmaatiossa niin kirkossa, kuin itse juhlassa. Mun kummipoika on entisen avopuolisoni siskon lapsi. Kirkossa muuten herkistyin ihan tosissaan, kun pääsin siunaamaan kummipoikaa. Jotenkin sitä välähti mielessä sadasosasekunnissa koko historia; kummipojan syntyminen, ristiäiset, kasvu, jne. Nyt sitten mua päätä pidempi kummipoika pääsi ripille. Jotenkin tosi liikuttavaa. Kun pääsimme itse juhliin, niin tajusin olevani näissä kekkereissä se exä.

Hullu exä

Juhlissa näin luonnollisesti entisen avopuolisoni, jonka kanssa olimme yhdessä 15 vuotta. Erosimme hyvissä välein ja olemme pitäneet yhteyttä eron jälkeenkin.

Juhlissa oli myös exäni nykyinen avopuoliso, jonka olen tavannut aikaisemminkin. Juhlissa emme jutelleet uuden puolison kanssa sanaakaan. Ehkä se on kirjoittamaton sääntö tai vaan liian kiusallista. Rupesin miettimään, että minkälainen kuva exäni nykyisellä on minusta. Vaikka ero tapahtuisikin hyvissä merkeissä, niin harvemmin sitä uudelle naisystävälle puhutaan exästä ylistävin sanoin. Joku syyhän sille erollekin on ollut eli luonnollisesti sitä varmaan nostaa vain niitä asioita, mitkä ovat lopulta johtaneet eroon ja ne hyvät puolet jää sinne unholaan.

Juodessani juhlissa kahvia, niin mietin hetken, että mitäköhän exän nykyinen on musta kuullut. Onko tilanne se, että tässä kahvipöydässä mä olen se hullu exä.

Olenko se kylmä kumppani, joka ei kykene ilmaisemaan tunteitaan, omistushaluinen ja mustasukkainen puoliso, joka nillittää poikien illoista vai vaan itsekäs tyyppi, joka laittaa omat menonsa muiden edelle. Asioilla on aina monta näkökulmaa ja useasti pitäisi miettiä niitä syitä miksi ihminen käyttäytyy tietyllä tavalla;  onko poikien illat joskus venynyt liian pitkään, onko tunteiden ilmaisu vaikeaa, jos ei saa samalla tavalla vastakaikua tai onko taustalla jotain muuta, onko omat menot pakokeino tai asioiden maton alle piilottamista? Nyt puhun näistä ihan yleisellä tasolla, enkä viittaa vain mun ja exän suhteeseen. Kaikilla meillä on omat painoslastimme, joita itse yritän mahdollisimman vähän tuoda nykyiseen suhteeseeni.

Muistetaan hyvällä, ei pahalla

Itse olen nykyiselle aviomiehelleni sanonut, että mun ja mun exän suhteessa 95 % oli hyvää ja 5 % ei niin hyvää. Ja tuohon 5 % olisimme molemmat voineet vaikuttaa, jos kumpikin meistä olisi tehnyt töitä suhteen eteen. Tai sitten loppujen lopuksi emme vaan sopineet toisillemme. Joka tapauksessa muistetaan mieluummin hyvällä, kuin pahalla.

En usko, että missäkään suhteessa on 100 % pelkkää mahtavuutta, vaan se mikä ratkaisee on suhteeseen panostus. Jos molemmat osapuolet on valmiita tekemään töitä yhteisen tulevaisuuden eteen, on suhteen tulevaisuus huomattavasti valoisampi. Siinä vaiheessa, kun kumpaakaan ei enää kiinnosta, on suhde menetetty.

Oikeasti olen ihan hyvä tyyppi

Oikeasti olen ihan hyvä tyyppi, kysy vaikka mun kavereilta. 😀 Heh. On monta asiaa mistä en ole ylpeä, mutta virheistä oppii. Oon oikeesti ihan hauska, hieman sarkastinen, mutta en ärsyttävällä tavalla. 😀 Oon aidosti kiinnostunut mun ystävistä ja kannan heidän huolet omanani. En ole se pään silittelijä, vaan se joka etsii ja löytää ratkaisut. En tykkää riidellä ja asioihin pyrin löytämään ratkaisun heti, enkä huomenna. En aina näytä tunteita muille, mutta se ei tarkoita etteikö mulla niitä olisi. Itken joka viikko, mutta yksin. Itkemisen syy voi olla lehtiartikkeli lapsen kuolemasta, koskettava blogikirjoitus, omat pelot koskien omaa lasta, jne. Käsittelen mieluummin omat tunteeni yksin. Olen määrätietoinen, avulias ja ahkera. Uskon rakkauteen, tasapuolisuuteen ja siihen, että kyllä elämä kantaa. Olen paljon muutakin, kuin vain se ”hullu exä”.

LUE MYÖS: Varoitus Dieeteistä tästä

Seuraa myös Instagramissa. 

4 kommenttia

  1. Mimmi kirjoitti:

    Todennäköisesti nopea etenemisesi uudessa suhteessa on herättänyt eniten keskustelua …

    • Johanna / JohanOnFitness kirjoitti:

      Moikka, joo en epäile asiaa yhtään. Ihan varmasti asia on herättänyt ihmetystä. Tähän lisään vain sen verran että exäni kyllä rupesi seurustelemaan nykyisen puolisonsa kanssa aikaisemmin kuin minä nykyiseni. Eli oltiin selvästi molemmat nopeasti valmiita uuteen suhteeseen. ?

  2. Eveliina kirjoitti:

    hyvin kirjoitettu 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *