Hae

Maanantai alkoi kasvot happinaamarilla

Kuten aikaisemmassa päivityksessä kerroin, etten ottanut totaalilepoa flunssasta huolimatta. Onhan se kumma, että tässä iässä joutuu vielä asiat oppimaan kantapään kautta: Minä en ole superihminen.

Yritin kaikin voimin taistella flunssaa vastaan ja elää normaalia viikonloppuarkea. Maanantaina kaikki sitten kostautui.

Kasvot happinaamarilla

Maanantaina olo oli järkyttävä; ei ääntä, kurkku kipeä yskimisestä, henki ei kulje, nenä vuotaa viimeistä päivää ja yskin taukoamatta koko ajan. Vein aamulla Theon tarhaan ja menin käymään työterveyslääkärillä. Olo oli sellainen, etten jaksanut edes varata aikaa, vaan kävelin suoraan lääkäriasemalle ja sanoin, että nyt pitäis päästä muuten lääkärille. Ja heti muuten pääsinkin.

Lääkäri katsoi hetken vähän kauhuissaan ja kuunteli keuhkot sekä laittoi mut heti puhaltamaan pef-mittariin. Niille ketkä ei tiedä mikä pef-mittari on: PEF-mittaus kertoo uloshengityksen huippuvirtausnopeuden ensimmäisen sekunnin aikana. Tämä on astmaatikoilla tärkeä työkalu. Se kertoo käytännössä, että kulkeeko happi vai ei. Puhalsin kolme kertaa todella alhaiset luvut ja lääkäri sanoi, ettei voi mua päästää koko asemalta pois, ennen kuin arvot paranevat. Siitä sitten suoraan toimenpidehuoneeseen, jossa sain heti kolme tablettia kortisonia sekä happinaamarista happea sekä keuhkoja avaavaa lääkettä.

Hengittelin noin 20 minuuttia ja happi rupesi kyllä kulkemaan paremmin. Tämän jälkeen puhalsin mittariin uudelleen ja arvot olivat nousseet erittäin huonolta tasolta minimitasolle. Sain reseptillä uudet astmalääkkeet ja 5 päivän kortisonitabletti kuurin. Kortisonia joudun hengittelemään pari kertaa päivässä kuukauden ajan.

Ohjeeksi annettiin, että jos PEF-arvot tippuu yhtään, niin päivystykseen on lähdettävä.

Mikä olo on nyt

Tämä kaikki tapahtui siis eilen. Nyt olo on huomattavasti parempi. Happi ei vielä kulje niin kuin pitäisi, mutta suunta on oikea. Uskallan toivoa, että huomenna pääsen jo toimistolle.

Eilisen ja tän päivän olen tehnyt töitä kotoa käsin, mutta muistanut myös levätä. 🙂

Mitä tästä opittiin

Opin kyllä sen, että omaa kroppaa tulee kuunnella. Turha taistella vastaan, vaan täytyy pystyä lepäämään silloin kun kroppa sitä vaatii.

2 kommenttia

  1. memmu kirjoitti:

    Voih. Luin sun viimepostauksen, ja pystyin näkemään sut tähän tilanteeseen :/ En siihen viitsinyt sitten kommentoida mitään. MUTTA, lepoa lepoa =) =) Ja ensikerralla varsinkin kuumeen yllättäessä sitä lepoa =)

  2. Nina kirjoitti:

    Älä mene vielä töihin tartuttamaan muita. Äläkä tee töitä kotona. Sillon kun teet töitä edes vähän et lepää vaan stressitaso nousee. Et halua saada hengenvaarallisia jälkitauteja ja monen VIIKON sairaslomaa. Kyllä työt odottaa! Voimia! ?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *