Hae
JohanOnFitness

Bloggaamisen hyvät ja huonot puolet

Sain yksi päivä toiveen, että kirjoittaisin mitkä on bloggaamisen hyvät ja huonot puolet. Olen blogannut yli kuusi vuotta, joten pidän itseäni kyllä jo jonkinlaisena konkarina. Olen kirjoitellut yksin ja eri portaaleissa. Kirjoitustyyli ja aiheet ovat muuttuneet mun mukana. Aloitin bloggaamisen treenipäiväkirjana, joka laajentui fitness-blogiksi ja kehittyi siitä lifestyle & perheblogiksi.

Bloggaamisen huonot puolet

Olen joskus aikaisemminkin tästä sanonut, mutta kun kirjoitan elämästäni aika avoimesti nousee joskus esiin se, että ystävät eivät esim. kysy kuulumisia, koska ovat lukeneet ne jo blogista. 😀 He eivät tee tätä tahallaan, vaan se tulee ns. vahingossa.

Bloggaaminen vie myös todella paljon aikaa. Itselle blogi ei ole harrastus, vaan sivutyö, josta tulee tuloja. Tämän takia koen myös painetta siitä, että mitä kirjoitan, miten usein, jne. Joskus tulee henkisiä esteitä, ettei vaan saa tekstiä syntymään ja se saattaa välillä aiheuttaa ahdistusta. Onneksi näitä tilanteita on harvemmin.

Nyt kun lapsiperhearki on lähtenyt virallisesti käyntiin, on mulla ollut ajankäytön kanssa haasteita. Tämän takia olen hieman harventanut bloggaamistahtia.

Bloggaamisen hyvät puolet

Kirjoittaminen on mulle terapiamuoto. Käsittelen omia tunteita ja ajatuksia kirjoittamalla. Kun saan ajatukset ulos tekstin muotoon tulee mulle heti parempi fiilis. Mulla on itseasiassa monia kirjoituksia, joita en ole ikinä julkaissut. Ne on olleet sellaisista tilanteista, joissa oon ollut surullinen tai vihainen.

Bloggaamisen kautta olen myös tutustunut ihan mahtaviin ihmisiin. Oon saanut tuttavia, kavereita ja ystäviä sekä liikekumppaneita. Uskomatonta! <3

Toki yksi suurimmista eduista bloggaamisessa on sivutulot. Tulot eivät ole suuret siihen työmäärään nähden paljonko aikaa blogiini laitan, mutta jokaisesta yhteistyöstä olen todella kiitollinen. Yhteistöiden kautta olen myös tutustunut ihaniin ihmisiin.

Antaa enemmän kuin ottaa

Kyllä bloggaaminen antaa huomattavasti enemmän, kuin mitä se ottaa. Bloggaaminen on osa mua ja en edes osaisi kuvitella elämääni ilman blogia.

Blogi on tuonut mun elämään niin paljon hyviä juttuja. En olisi kyllä uskonut silloin blogia aloittaessa, että miten pitkälle sitä pääseekään. <3

LUE MYÖS: MAMMALOMA LOPPUI JA LIHOIN TÄSTÄ

Mammaloma loppui – seurauksena lihominen

Se on aika huvittavaa, kun yleinen käsitys on se, että kotiäidit vain lihoo ja ei tee mitään. Mulla paino vain laski, niin pitkään kun olin äitiyslomalla. Nyt kun mammaloma päättyi, niin vaakalukema alkoi heti nousta.

Äitiysloma ja aktiivisuus

Mä olin äitiyslomalla todella aktiivinen. Joka päivä olin liikenteessä ja touhotin paikasta toiseen. Loppusyksystä tammikuuhun en ollut paikoillaan edes kotona. Theo lähti lokakuussa kävelemään, joten hyötyliikunnan määrä oli aika mieletön.

Koko äitiysloman aikana ei tarvinnut miettiä mitä suuhunsa laittaa. Se oli muuten aika huikea fiilis. Vaikka söin mitä sattuu ja herkuttelin, niin paino laski ja vartalossa tapahtui muutoksia.

En ymmärrä miten jotkut voi ajatella, että lapsen kanssa vain makoillaan kotona. Ei ainakaan meillä.

Tilannekuva kesken työpäivän. 😀 Kuva: Aki Rask

Töihin paluu

Nyt olen kohta ollut töissä jo kuukauden. Vaikka työssäni välillä myös touhotan paikasta toiseen, niin silti se on pääosin toimistotyötä. Arjen hyötyliikunta lapsen kanssa on vaihtunut toimistoon, joka näkyy myös vaa’an lukemassa. Kulutus on laskenut, jonka takia en luonnollisesti pysty syömään samalla tavalla kuin äitiyslomalla.

Mulla on häihin aikaa enää muutama hassu kuukausi, jonka takia nyt joudun skarppaamaan. Voi olla, että vetäisen ihan kunnon ”häädieetin”, joka omalla kohdalla tarkoittaa ainoastaan herkkujen poisjääntiä ja liikunnan lisäämistä arkeen, koska inhoan dieettejä. Muutokset arjessa tulisi olla pysyviä, eikä kestää vain x viikkoa.

Vetäistään nyt alkuun kumminkin tämä maidottoman ja viljattoman ruokavalion testaus ja katsellaan sitten tilannetta uudelleen.

Fiilikset

En ole ollenkaan yllättynyt, että tässä näin kävi. En myöskään halua tehdä asiasta isoa numeroa, koska edelleen olen sinut vartaloni ja jokaisen siinä olevan muhkuran kanssa. En koe, että minun tulisi olla missään mallin mitoissa, vaan haluan, että vaatteet tuntuu hyviltä päällä ja, että itsellä on hyvä fiilis.

LUE MYÖS: MAIDOTON JA VILJATON RUOKAVALION ALKOI NYT TÄSTÄ