Hae
JohanOnFitness

Torikammoa ilmassa

Nyt mini on ”jo” 3 viikkoa ja olemme aloittaneet pikku hiljaa ulkomaailmaan tutustumisen. Minulle tämä on selvästi ollut stressaavampaa kuin pikkuiselle, joka oikeastaan nukkuu 95 % ajasta kun olemme jossain.

Olin jo raskausaikana puhunut ystävälleni, että eniten mua pelottaa se, että koen vauvan kanssa ulos lähtemisen jotenkin epämiellyttävänä ja näinhän siinä myös kävi. Tiedän, että mitä enemmän vain lähden liikenteeseen, niin siinähän sitä tottuu liikkumaan vauvan kanssa. Eniten mua jännittää siinä liikkumisessa se, että mitä jos mini saa jotkut kauheat raivarit ja ei rauhotu mitenkään. 😀 Tiedän, että tää on todella epätodennäköistä, koska ei hän saa raivareita ja jos saa niin rauhottuu heti kun saa ruokaa. Tiedän myös sen, että itkeminen kuuluu vauva-arkeen ja sitä ei tulisi pelätä. Kaikki on vaan niin uutta ja itsekin tässä opettelee tunnistamaan vauvan itkuja ja merkkejä.

Ollaan herra x:n kanssa yhdessä käyty kylässä sekä kauppakeskuksessa ja kaikki on mennyt todella hyvin. Nyt sitten eilen otin oman äitini ”henkiseksi tueksi” ja mentiin yhdessä vaunujen kanssa julkisilla kaupungille shoppailemaan ja kahvittelemaan. Kaikki meni super hyvin. Oli ihanaa olla ihmisten ilmoilla ja työnnellä tuliteriä vaunuja, vaikkakin mun äiti työnteli niitä enemmän kuin mä itse. 😀

Sain samalla käytyä hankkimassa itselleni ensimmäiset imetysrintaliivit CHANGE Lingerie myymälästä. Nythän olen käyttänyt ainoastaan urheilurintaliivejä. Voin sanoa, että hartiat ovat aika jumissa. 😀 Sain mustat ja valkoiset matkaani. Ovat muuten hyvät päällä ja vielä kauniit!

Kiitos CHANGE Lingerie rintaliiveistä!

Nyt kyllä omat fiilikset helpottui tuon reissun pohjalta ja kynnys ulos lähtemiseen ihan yksinkin madaltui kerta heitolla. 🙂 Kuulin myös ystävältä, että keskustassa on useammassa kauppakeskuksessa / tavaratalossa ihan erillinen todella viihtyisä tila jonne voi mennä syöttämään, vaihtamaan vaipan tai ihan vaan rauhoittumaan jos sellaiset raivarit joskus tulisi. Tämäkin luo itelle sellaista helpotuksen tunnetta, että tietää mihin voi mennä jos joku tilanne tulisi päälle.

 

2 kommenttia

  1. miltsu kirjoitti:

    mulla oli itsellä sama fiilis alussa. jännitti niin että olin aivan hiessä ennenku edes lähdettii ovesta ulos 😀 pelkäsin juuri vauvan itkua ja kiersin korttelia niin rttä pääsen nopeesti kotiin jos vauva herää. näin jälkikäteen ajteltuna ihan hölmöä mutta minkäs sille voi 🙂 vauvan itku kuuluu elämään, vauva oppii itkusta äänteitä ja pian se jo vaihtuu puheeksi. tsemppiä ulkoiluun, äkkiä siitä alkaa nauttimaan 🙂

    • johannavaris kirjoitti:

      Kiitos kommentista. 🙂 Joo se on varmasti aika normaalia, että suurelle osalle tulee tämä sama fiilis. 🙂 Kiitos ja ihania vauvahetkiä sinne. <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *