Hae
JohanOnFitness

Synnytystapavalintani

Yhdessä aikaisemmassa kirjoituksessa punnitsin perinteistä alatiesynnytystä ja suunniteltua sektiota ja pyysinkin lukijoita jakamaan kokemuksia kummastakin.

Nyt olen joutunut miettimään näitä kahta vaihtoehtoa ihan tosissaan. Jo ensimmäisestä neuvolakäynnistä minut ilmoitettiin mukaan pelkopolille, koska synnyttäminen on sellainen asia joka aiheuttaa suoranaista pakokauhun tunnetta. Myös sektio aiheuttaa kovaa pelkoa, mutta hivenen vähemmän kuin alatiesynnytys.

Olen päässyt keskustelemaan pelostani lääkärille ja kätilölle ja tämän lisäksi minut ilmoitettiin mukaan ryhmään, joka piti sisällään n. 10 ryhmätapaamista psykologin kanssa. Olin ymmärtänyt, että ryhmässä käsiteltäisiin juuri synnytyspelkoa. Jouduin kumminkin jättäytymään ryhmästä pois, koska saatuani ryhmän agendan, niin huomasin etteivät nämä ryhmätapaamiset tule auttamaan minua tämän asian kanssa. Agendalla oli mm. lapsiarki, kumppaneiden tapaaminen, jne. Yksikään aihe ei käsitellyt itse synnytystapaa. Sisältö oli varmasti mietitty huolella suomen kovimpien ammattilaisten kanssa, mutta itselle osallistuminen tuntui turhalta, koska minua ei pelota lapsiarki vaan konkreettisesti se miten hitossa tämä lapsi tulee minusta ulos. Kätilön tapaaminen oli todella hyvä ja se auttoi kyllä asian kanssa ja paljon.

Vaikka olen päässyt keskustelemaan asiasta ja ottanut selvää eri synnytyksistä, kivun lievityksistä sekä riskeistä, niin olen päätynyt suunniteltuun sektioon. Tiedän, että nyt osa teistä pyörittelee silmiään ja ajattelee, että ei ennen vanhaan ollut mitään puudutteita ja aina se lapsi ollaan ulos saatu, kerran se vaan kirpaisee, jne. Olen kyllä kuullut kaikki nämä kommentit, älkää huoliko. 😀

Itse ajattelen asian niin, että elämme hyvinvointivaltiossa ja meillä nyt Suomessa uskalletaan ja pystytään puhumaan näistä peloista ja vaikuttamaan siihen miten se lapsi tulee maailmaan. Eihän sitä ennen vanhaan ollut suurinta osaa lääkkeellisistä avuista yhtään mihinkään ja nykyään nekin ovat osa normaalia elämää. Maailma kehittyy, joten miksi emme hyödyntäisi kehitystä.

Olen saanut pelkooni parhaan mahdollisen avun ja edelleen alatiesynnytys tuntuu ylitsepääsemättömältä ajatukselta. En halua stressata viimeisiä viikkoja raskaudestani panikoidessani synnytyksestä. Toki sektio pelottaa myös, mutta sitä pelkoa pystyn enemmän hallitsemaan. Olen käynyt lääkärin ja kätilön kanssa tarkasti läpi sektion kulun ja mitä tapahtuu milloin, jne. Se on myös saanut hieman rauhallisuuden tunnetta mukaan. Tottakai tiedostan, että kaikki voi mennä vikaan myös suunnitellussa sektiossa, mutta en halua miettiä ”mitä jos” -skenaarioita. Toivon, että kaikki menee hyvin ja lapsi syntyy maailmaan rauhallisessa ja hallitussa ympäristössä.

Lapsemme syntymäpäiväksi tuli 14.11. 

Kirjoitan erillisen postauksen vielä suunnitellun sektion kulusta. Siitä voi olla apua muillekin. 🙂

Tästä pääsette lukemaan kirjoituksen missä punnitsin eri synnytystapoja.

 

 

Viimeisiä Hetkiä Kahdestaan

Yli 90 % raskaudesta on nyt takanapäin ja laskettuun aikaan on enää muutamia viikkoja. Herra x on normaalisti töissä, joten aina kun hänellä on vapaapäivä pyrimme viettämään ns. ”laatuaikaa” kahdestaan.

Eilen menimme aamiaiselle hotelli Torniin. Olin saanut syntymäpäivälahjaksi lahjakortin, joten hyödynsimme sen. Aamiainen oli kyllä hyvä. Inhottavaa vaan kun tulen nykyisin todella pienestä määrästä aivan täyteen. Herra x:llä on onneksi sellainen ruokahalu, että hän kyllä söi rahan edestä meidän molempien puolesta.

Päivällä näimme ystäviä ja kävimme pyörimässä kauppakeskuksessa. Minille ostimme vähän vaatteita ja jouluasun. 😀

Illalla menimme anoppilaan viettämään aikaa, koska siellä oli koko illan asunto tyhjillään. Teimme tortilloja ja otimme vain rennosti. Herra x lämmitti saunan, laittoi poreammeeseen vaahtokylvyn valmiiksi ja oli kaiken kukkuraksi sytyttänyt vielä kynttilöitä kylpyhuoneeseen. Voisi sanoa, että oli kyllä aika ihanaa! <3

Onneksi tänään on myös x:llä vapaapäivä ja saamme viettää koko päivän yhdessä.