Hae
JohanOnFitness

Perinteinen Synnytys Vai Sektio

Tämä on sellainen aihe, joka tulee varmasti herättämään keskustelua. Itsekin olen lukenut paljon kummastakin tavasta saattaa lapsi maailmaan. Nyt haluaisin kuulla teidänkin ajatuksia / kokemuksia kummastakin.

Minä itse en kuulu siihen kategoriaan, joka olisi vahvasti puolesta tai vastaan kumpaankaan tapaan. Tottakai tiedän, että perinteinen synnytys on turvallisempi ja lapselle sekä äidille parempi tapa synnyttää. Tiedän, että naisen vartalo on suunniteltu niin, että perinteinen synnytys on luonnollista ja naisen pitäisi palautua siitä ajan kanssa. Olen myös kuullut, että ilmeisesti perinteinen synnytys valmistelee vauvan keuhkot maailmaan ja samalla siirtyy lapselle äidiltä vastustuskyky.

Perinteinen alatiesynnytys voi myös olla kaaosta. Välilihaa ollaan leikattu, repeämiä on tullut moneen eri kerrokseen, puuduteaineet eivät ole toimineet tai niitä ei ole keretty antaa, synnytys  on kestänyt päiviä, virtsarakon vaurioita, lapsen repimistä imukupilla, sydän äänien heikentymistä, napanuora vauvan kaulan ympärillä, tilanteita joissa ollaan päädytty kiireelliseen- tai hätäsektioon, äidin runsasta verenvuotoa synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeen taas kipuja, vessassa käyntiä seisaalteen yli kuukauden verran, pysyvät kosmeettiset vauriot alakerrassa, haluttomuutta, yhdyntäkipuja, veren tihkuttamista, runsasta vuotoa, jne.

Olen kuullut, että sektion niin sanottuja etuja on ns. ”hallittu ympäristö” Eli koko ajan tiedetään mitä tapahtuu jne. Suunnitellussa sektiossa tiedetään jopa päivä milloin vauva tulee perheeseen. Kipuja itse synnytyksessä on huomattavasti vähemmän, mutta taas synnytyksen jälkeen enemmän. Leikkaushaava on kipeä ja voi tulehtua. Liikkuminen voi olla hankalaa viikkoja tai jopa kuukausia.

Tässä vielä tiivisteenä HUS:ita saadut tiedot kumpaankin synnytystapaan liittyen.

Kaikkiin synnytyksiin liittyy 1 %:n riski vaikeille komplikaatioille, keisarileikkauksissa riski on 5 %.

Alatiesynnytyksen edut:

  • Alatiesynnytys on luonnollinen tapa syntyä. Synnytys käynnistyy, kun lapsi on valmis.
  • Äiti saa useimmiten lapsen heti syntymän jälkeen syliinsä.  Perhe saa olla heti yhdessä niin paljon kuin haluaa. Vierihoito pääsee alkamaan heti.
  • Alatiesynnytyksen aikana vapautuvat sikiön stressihormonit ja muut välittäjäaineet edesauttavat lapsen sopeutumista kohdunulkoiseen elämään. Lapsi on useimmiten syntyessään virkeä ja hyväkuntoinen
  • Hengitys käynnistyy ongelmitta
  • Lapsi ei tarvitse pääsääntöisesti erityistä valvontaa
  • Verenhukka on vähäisempi alatiesynnytyksessä kuin keisarileikkauksessa.
  • Imetys käynnistyy nopeammin alatiesynnytyksen jälkeen.
  • Alatiesynnytyksen jälkeen äiti pääsee heti liikkumaan, jolloin lapsenhoidon aloittaminen on helpompaa.
  • Suunnitelluista alatiesynnytyksistä noin 90 % onnistuu.

Alatiesynnytyksen haitat:

  • Synnytyksen ajankohta ja kulku eivät ole etukäteen suunniteltavissa, joskin synnytyksen käynnistäminen on joissain tilanteissa mahdollista.
  • Synnytyssupistukset ovat kivuliaita, mutta kipu loppuu aina supistusten välillä ja kivun luonne on positiivinen: jokainen supistus vie synnytystä eteenpäin. Nykyaikainen tehokas kivunlievitys on kaikkien saatavilla.
  • Välilihan leikkaus tai repeämä.
  • Istuminen voi olla vaikeaa pari viikkoa.
  • Parissa prosentissa alatiesynnytyksiä syntyy ns. syvempiä repeämiä emättimeen, jotka korjataan heti synnytyksen jälkeen ja ne paranevat useimmiten hyvin. Paraneminen tarkistetaan jälkitarkastuksessa, joka järjestetään synnytyssairaalassa äitiysneuvolan sijaan.
  • Vastasyntyneen synnytyksen aikainen hapenpuute on harvinainen tapahtuma.
  • Veren hukan riski.

Sektion eli keisarinleikkauksen edut:

  • Synnytyksen ajankohta on useammin etukäteen suunniteltavissa
  • Kivuttomuus toimenpiteen aikana (täysin kivuttomia yli 90 %, osa tuntee jonkin verran kipua).
  • Nopea toimenpide, kestää valmisteluineen n 1-2 tuntia
  • Jos leikkaus tehdään puudutuksessa, isä voi olla läsnä lapsen syntymähetkellä ja äiti saa pitää lasta rinnallaan, jonka jälkeen lapsi viedään kuivattavaksi ja tarkistettavaksi. Mikäli äidillä ja lapsella on kaikki hyvin eikä heräämössä ole ruuhkaa, saa lapsi olla ihokontaktissa myös heräämöajan.
  • Ei välilihan leikkausta tai repeämiä.
  • Ei supistuksia.

Sektion eli keisarinleikkauksen haitat:

  • Syntymä keisarileikkauksella lisää lapsen sairausriskiä sekä vastasyntyneisyyskaudella että myöhemmin lapsuudessa
  • Äidin puudutuksesta johtuva verenpaineen lasku vaikuttaa istukan verenkiertoon ja nukutusaineet menevät istukan läpi lapseen.
  • Keisarileikkauksessa lapsen sopeutumismekanismit kohdun ulkopuolista elämää varten eivät ehdi käynnistyä eikä leikkauspäivää sovittaessa voida tietää, onko se lapsen kannalta paras ajankohta syntyä vai olisiko raskauden hyvä jatkua vielä
  • Imetys käynnistyy hitaammin keisarileikkauksen jälkeen johtuen haavakivusta ja maidon hitaammasta noususta rintoihin.
  • Keisarileikkauksessa on merkittävä verenhukan riski. Riski on kolminkertainen verrattuna alatiesynnytykseen. 
  • Keisarileikkauksen jälkeen haavakivut voivat olla voimakkaita. Vahvoja kipulääkkeitä voi tarvita useita päiviä. Haavan paraneminen kestää noin kuukauden, mutta leikkaushaava-alueella voi olla tuntopuutoksia useiden kuukausien ajan.
  • Toipuminen on hitaampaa ja työlästä, elimistön toipuminen leikkauksesta kestää usein 1-2- kaksi kuukautta.
  • Leikkaushaava tulehtuu 2-9 %:lla

Lähde: Terveyskylä.fi/naistalo

Kumpikaan synnytystapa ei kuulosta houkuttelevalta. Mitkä on teidän kokemukset näistä?

Kuva: Pixabay

 

Lue edellinen kirjoitus: Mikä on suunnitelma raskauskilojen pudottamiseen

 

 

13 kommenttia

  1. Alma kirjoitti:

    Pakko sanoo alateitse synnnyttäneenä, että ei tullut repeämiä EIKÄ välilihan leikkausta. Toi HUSsin juttu kuulosti siltä että näin nyt vaan käy.. vaikka puhutaan riskistä. Kaikki meni muutenkin hyvin. Nää on tosi yksilöllisiä juttuja, mihin vaikuttaa niin monet asiat: oma perimä (esim kudostyyppi), vauvan koko ja asento, kivunlievitykset ja niiden sivuvaikutukset, synnytysasento, oma rentous jne jne jne

  2. Taru/stuffabout.fitfashion.fi kirjoitti:

    Argh tää fitfashion ei ikinä näytä mua kirjautuneena vaikka oon. 😀 Kommentoin nyt silti.

    Mä itse synnytin alakautta ilman epiduraalia. Oon kirjoittanut siitä postauksen: http://stuffabout.fitfashion.fi/synnytys-ilman-epiduraalia/

    Synnytys sattui, mutta mä pelkäsin niin paljon selkäydin puudutusta, etten halunnut. Itse olin tavallaan niin kujalla siinä tilanteessa, että kivut kesti. 😀 Vauvan synnyttyä kivut loppuivat seinään ja menin itse vain suihkuun. Tietysti paikat oli arat jonkun aikaa, mutta ihan normaalisti pystyi elämään. 🙂

  3. Memmu kirjoitti:

    1. lapsi syntyi perätilan vuoksi sectiolla. Joo, ollihan se nopea synnytys. Mutta toipuminen ei. Vauva olisi ollut 2vrk päästä ollut valmis kotiutumaan, minä en. Tulehdusarvot nousivat, ja sain antibioottia. Reissu venähti 7vrk pituiseksi. Vatsa oli kipeä pitkään. Ja kyllähän sitä joutui kipulääkkeitä syömään, alkuun sain ihan piikillä vahvempaa evästä.

    2. vauva syntyi normaalisti. Synnytys suht nopea, alle 4h. Mutta sitäkin kipeämpi puudutuksesta huolimatta. Heti synnytyksen jälkeen sain ahaa-elämyksiä, pystyin käymään suihkussa ja kävelin itse osastolle! what! Viimeksi makasin tiedottomana lääketokkurassa ja kipeänä. Itse toivuin nopeasti, mutta tällä kertaa osastolla oltiin vauvan keltaisuuden vuoksi 6vrk.

    Eli molemmat koettuna. Kyllä mä tuohon alatiesynnytykseen kallistun ehdottomasti!

  4. Eeva kirjoitti:

    Hei!

    Itse yhden lapsen alakautta synnyttäneenä voin kertoa, ettei mitään luonnollisempaa olekaan. Minulla myös oli toive, ettei mitään puudutuksia. Olin kuitenkin myös maininnut, etten voi etukäteen tietää, kuinka paljon synnytys sattuu ja että olen tarvittaessa valmis ottamaan puudutteen. No tilanne meni sit niin kipeäksi että suostuin lopulta epiduraaliin ja voi taivas miten ihana olotila! Kivut hävisi ja vaikka ponnistushetkellä puudutteen teho oli hävinnyt niin kyllä sen kivun kesti kun tiesi mitä työtä siinä tehtiin. Ja kuten kaikki sanoo, ne kivut vain katoavat kun lapsi syntyy maailmaan.

    Repeämiä ei tullut, muutama tikki häpyhuulten nirhaumiin. Sektioon en ikimaailmassa haluaisi joutua, leikkaava lääkäri joutuu ihan kovilla otteilla vetämään vatsalihakset erilleen jotta saadaan kohtu ja lapsi esiin. Leikkaus on kuitenkin aina kajoava toimenpide ja jättää arvet elimistöön. Toki sille ei mitään voi jos sektioon joutuu tilanteen niin vaatiessa.

    Vielä tuosta toipumisesta. Tottakai alapää oli hellänä mutta vain hetken. Paranin omasta mielestä erittäin nopeaa enkä tarvinnut yhtään kipulääkettä osastollaan ollessa.

    Tsemppiä synnytykseen!❤❤ Luota omaan kehoosi!

  5. Lukija kirjoitti:

    Oon synnyttänyt kaksi alakautta ja ne on menneet tosi hyvin, esikoisesta toki olin enemmän kipeä mutta viikossa olin jo ihan ok. Itse pelkäisin nyt kolmannen kohdalla joutuvani sektioon. En pidä sitä minään muuna kuin hätävaihtoehtona, eli kun on vaan pakko leikata. Näin synnärillä silloin sektio-äitejä ja he olivat kyllä tosi tosi kipeitä ja itkuisia toimenpiteen jälkeen. Itse kuitenkin käppäilin osastolla, kävin suihkussa ja olin hyvillämielin. Alatiesynnytys on muutenkin jotenkin ”kaunis” tapahtuma ja tuo myös lapsen isälle ihaniakin muistoja oman lapsen syntymästä ja sen eri vaiheista. Rohkeasti vaan synnyttämään jos ei sille mitään estettä ole!

  6. Lis kirjoitti:

    Sain lapsen pari kuukautta sitten. Sektiolla tuli lapsi maailmaan, koska oli perätilassa ja sen verran iso tapaus. Olisin halunnut synnyttää alateitse ja sektio harmitti alussa paljon, koska alateitse syntymisellä on niin paljon hyviä puolia lapselle. Omaa ”kohtaloani” en miettinyt oikeastaan ollenkaan tässä asiassa. Kivusta mietin, että se on kuitenkin (yleensä) ohimenevää, molemmissa tapauksissa. Vaikka alateitse olisinkin halunnut synnyttää, sektio oli meidän kohdalla varmasti paras vaihtoehto. Toivuin todella nopeesti eikä kipulääkkeitäkään tarvinnu ottaa kotona ollenkaan, maito nousi hyvin ja muutenkin tähän asti kaikki sujunu oikein kivasti.

  7. Ansu kirjoitti:

    Ehdottomasti alatiesynnytys! Se mm. edesauttaa, että lapsen vastustuskyvystä tulee mahdollisimman vahva loppuelämäksi.

    http://www.vau.fi/Synnytys/Synnyttamassa/vauva-syo-aidin-ulostebakteereita-syntymassa–parantaa-vastustuskykya/

    ”Syntymistavalla on havaittu olevan yhteys tiettyjen sairauksien esiintyvyyteen. Sektiolla syntyneillä lapsilla on kohonnut riski saada allergioita, astma ja esimerkiksi lapsuusiän diabetes. Myös ylipainoisuus on yleisempää keisarinleikkauksella syntyneillä lapsilla. Alateitse syntyneillä riskit ovat pienempiä. Borbyen mukaan ero juontuu lapsen syntymässään saamiin erilaisiin bakteerikantoihin. ”

  8. Syksylintu kirjoitti:

    Jos saisin valita, olisin valinnut alatiesynnytyksen. Tai sainkin valita, sillä ei minua kukaan uhkaillut. Mutta kohdallani oli niin, että terveydellisistä syistä päädyttiin yhdessä useamman lääkärin kanssa suunniteltuun sektioon. Lapsi olisi ehkä kyennyt tulemaan alakautta, mutta minulle sillä todennäköisesti olisi ollut loppuelämän suuret haitat.

    Ikävin puoli sektiossa minusta on se, että monesti joutuu arvostelun kohteeksi. Vaikka syyt olisivat mitkä, niin aina on ihmisiä, jotka toteavat ettei se ole hyvä tapa, etten ole ”oikeasti synnyttänyt” ja altistan lapseni monille sairauksille jne. Toiseksi ikävin puoli on se, että jos lapsellani todettaisiin jokin sairaus, mistä itsekin varmasti murtuisin täysin, syyttäisin siitä varmasti itseäni, koska olisin alkanut itsekin uskomaan näihin muiden puheisiin.

    Sektio oli kohdallamme nopea operaatio, itselleni siis helppo toimenpide kun kaikki sujui hyvin. Toipuminen oli kaikkea muuta: kovin hidasta ja muistan katselleeni ihmeissäni reippaita alateitse synnyttäneitä naisia, jotka itse tekivät kaikkea sitä, mitä itse en kyennyt toipilaana tekemään. Toki jotkut toipuvat sektiosta nopeasti ja toiset kauan alatiesynnytyksestä. Ikinä ei voi tietää. Mutta muutamien vuosien jälkeen en edes kunnolla muista tuota toipumisaikaa, sillä sain parhaan lääkkeen kipuihini eli rakkaan lapseni. Omaa oloa ei ehtinyt voivotella, sillä lähelläni pieni ihminen kaipasi ja sai kaiken huomioni.

    Jos siis jostain syystä ihminen päätyy sektioon, en tuomitse. Ikinä ei voi tietää, mitä taustalla on enkä ole oikeutettu ketään tuomitsemaan. Alatiesynnytyksen edut tiedetään, mutta aina valintaa ei tehdä hyvän ja huonon välillä, joskus on vain kaksi vähemmän hyvää vaihtoehtoa. Ja eihän se sektio voi olla täysin paha – silläkin keinolla maailmaan syntyy mahtavia lapsia, jotka parhaimmassa tapauksessa elävät elämänsä terveinä ja onnellisina. Sen voin kuitenkin sanoa, ettei sektio ole helppo vaihtoehto, mutten maalailisi siitä kauhukuviakaan.

    Joten onnea synnytykseen: toivottavasti kaikki menee hyvin <3. Se on tärkeintä, että pieni ihminen saadaan turvallisesti tänne maailmaan saatettua, oli reitti mikä hyvänsä.

  9. miltsu kirjoitti:

    mä pelkäsin vähän synnytystä ja luin kaikkia kauhutarinoita netissä. mutta ku synnytyksen aina tuli niin luotin kroppaani ja hyvin se meni. pari päivää oli alapää hellänä jonka jälkee en ees muistanu synnytystä 🙂 eli kaikki voi mennä hyvin. uskon että sullakin hyvä kunto edesauttaa palautumista ja ite synnytystä.

  10. Anonyymi kirjoitti:

    Toivoin salaa, että lapsi pysyisi perätilassa ja saisin sektion. Tämä siis, koska pelkäsin synnyttää! Jälkikäteen ajateltuna, onneksi lapsi kääntyi itsekseen ja syntyi luonnollisesti. Synnytys ei mennyt aivan oppikirjan mukaan, mutta oli silti hieno kokemus eikä sitä tarvitse pelätä. Jotenkin on todella ylpeä olo itsestä kun synnytin alateitse ja voin sanoa, että olen sen kokenut.

  11. Elina kirjoitti:

    Molemmat olen kokenut, normaalin synnytyksen ja sektion. Kumpikin meni hyvin, sektiohaava ei tulehtunut enkä alatiesynnytyksessä revennyt. Itse koin paremmaksi alatiesynnytyksen, koska se tuntui luonnollisemmalta, imetys onnistui tämän jälkeen paremmin, oma vointi oli sen jälkeen hyvä ja pystyin heti hoitamaan itse vauvaa – toisin kuin sektion jälkeen. Olin todella kipeä aluksi (vaikka toivuinkin sitten nopeasti) ja maito nousi vasta kolmantena päivänä, vauva oli hoitajilla yön koska en todellakaan tiennyt miten olisin pärjännyt sen kanssa kun en pystynyt edes kääntymään.

  12. taika kirjoitti:

    Käsi sydämellä itse olen suunnitellun sektion puolestapuhuja! Kokemukseni oli niin hyvä että olisin ollut heti valmis vaikka uuteen samanlaiseen! Ei mitään kipuja! Missään vaiheessa! Ja imetin heti, jo leikkaussalissa annettiin vauva rinnalle ja hän oli siinä osastolle asti ja imi rintaa. Eli mulla ainakin heti imetys onnistui. Varmaan siksi, että olo oli levollinen ja hyvä kun ei ollut tuskia tai kipuja. Ainoo hetki, kun vaikeeta oli, oli se eka sängystä ylösnousu. Mutta sekin helpottui joka kerta kun vaan nousi ylös. Leikkaushaava on erittäin siisti ja menee piiloon housujen alle. Siitä ei ollut mitään harmia missään vaiheessa.

    Mä en keksi yhtään mitään kurjaa ja negatiivista sanottavaa sektiosta. Se oli todella hyvä synnytystapa. Vauva tuli mukavasti ulos, oli heti oikein pippurinen ja pirteä ja rääkyi. Hän voi oikein hyvin ja oli niin terhakka. Ja minun äiti-lapsi-suhde lähti niin hyvissä ja positiivisissa merkeissä sektion ansiosta, että annoin kokemukselle 10 pistettä kun kätilöt kysyivät. Ei kerrassaan mitään kurjaa ja huonoa ollut sektiossa kokemuksena. Toipuminenkin on nopeaa mikäli vaan pian lähtee sängystä ylös ja koittaa kävellä vaan usein pieniä määriä. Itse oon ollut myös selkäleikkauksessa ja mun mielestä sektio on ehdottomasti helpompi toipua kuin selkäoperaatio!

    Olen sitä mieltä että noi on täysin propagandaa että ihmiset pelkäis sektioo ja haluis mielummin kärvistellä alatiesynnytykses kun kirjoitetaan sektiosta pahaa. Sektio kun maksaa paljon enempi yhteiskunnalle…

  13. Hanna Saldana kirjoitti:

    Synnytin 35-vuotiaana taalla Yhdysvalloissa ns.luomuna eli ilman laakkeita. Todella hyva kokemus ja siina mielessa harvinainen etta supistukset eivat sattuneet ollenkaan… vastasivat lahinna menkkakipuja. Synnytys oli nopea. Sain istua lampimassa kylvyssa siihen asti kunnes siirryin sangylle ponnistamaan eika siinakaan vaiheessa tuntunut mitaan kipuja tai edes tarvetta ponnistaa. Pieni repeama tuli valilihaan joka ommeltiin (en tuntenut ommeltaessa mitaan, laakari puudutti) eika mitaan kipuja istuessa tms. myohemmin. Kaveri tuli mukaamme synnytykseen ja toi minulle (raakaa) lohisushia jonka soin synnytyssangylla heti synnytyksen jalkeen 😂 (Mieliteko raskauden aikana). Eli todella helppo synnytys eika tarvinnut karsia kivuista, leikkaushaavasta tms. jalkeenpain 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *