Hae
JohanOnFitness

Ravinnon Lyhyt Oppimäärä 1/3

Mulle on tullut jotenkin yllätyksenä miten vähän ihmiset oikeastaan tietävät ravinnosta. Jotkut vain uskovat mitä Ilta-Lehti milloinkin kirjoittaa mikä on hyvästä ja mikä pahasta. Hyvänä esimerkkinä rasvakammo, hiilarikammo jne.

Olen myös olettanut, että varsinkin ne henkilöt jotka tarkkailevat syömisiään kuten laihduttajat, kilpaurheilijat, jne ovat automaattisesti itsekkin kiinnostuneita ravinnosta, terveydestä, kehon toiminnasta jne. Näin ei kumminkaan selvästi ole ja joillekin vain riittää se, että tehdään mitä valmentaja/ohje sanoo sen enempää tutkimatta tai edes ymmärtämättä mitä tehdään ja miksi. Tässä ei tietenkään ole mitään väärää. Monihan juuri palkkaakin itselleen pt:n tai valmentajan, jotta näiden miettimisen voi ulkoistaa ammattilaiselle. 🙂

Itsellä on kauhea into ja halu oppia uutta ja sen takia olenkin itse lukenut alan kirjallisuutta, tutkimuksia ja artikkeleita. Silti olen aivan lapsen kengissä vielä näissä asioissa, mutta sellainen hyvä perustietämys on tullut oman kokemuksen ja edellä mainittujen asioiden kautta.

Tämän kirjoituksen aihe sai inspiraationsa juuri yllä mainitusta. Mun lukijoista on varmasti osa sellaisia joille nämä asiat voi olla hepreaa ja nyt halusinkin kirjoittaa ravinnon lyhyen oppimäärän. Tämä on vain pintaraapaisua, mutta antaa jotain käsitystä.

Ruokavalio voidaan jakaa kolmeen perusravintoaineeseen, jotka ovat Rasvat, Hiilihydraatit ja Proteiinit.

Hiilihydraatit

Fyysisessä suorituksessa ihmiskeho käyttää hiilihydraatteja ensisijaisena energianlähteenä (”polttoaineena”). Mitä rankempi treeni sitä enemmän hiilihydraatteja palaa. Hiilihydraatteja tarvitaan myös rasvojen hajottamiseen. Ylimääräinen hiilihydraatti varastoituu rasvaksi tai glykogeeniksi.

Hiilihydraatit ryhmitellään kolmeen pääryhmään: sokerit, tärkkelykset ja ravintokuidut. 

Hiilihydraatteja saadaan mm. leivästä, puurosta, myslistä, riisistä, pastasta, viljatuotteista, hedelmistä, marjoista, perunasta ja muista kasviksista, hunajasta, sokerista jne.

blueberries-531209_640

Kuva: Pixabay

Hiilihydraatit jaetaan myös nopeisiin ja hitaisiin hiilihydraatteihin.

Olisi hyvä suosia hiilihydraatteja, jotka eivät saa verensokeria heilahtelemaan. Näitä kutsutaan hitaiksi hiilihydraateiksi. Hitaita hiilihydraatteja on mm: täysjyväpasta, tumma riisi, täysjyväruisleipä, kypsentämättömät porkkanat, kypsentämättömät punajuuret, kypsentämättömät palsternakat jne. Hitaita hiilihydraatteja tulisi suosia, koska ne pitävät nälän pidempään poissa ja verensokeri pysyy tasaisena, jonka takia ei tule kauheita mielitekoja.

carrots-673184_640

Kuva: Pixapay

Nopeita hiilihydraatteja on mm: valkoinen pasta, kiillotettu riisi, perunat, kypsennetyt porkkanat, kypsennetyt punajuuret, kypsennetyt palsternakat, sokeroidut juotavat jogurtit, hedelmäjogurtit, kaakaojuomat jne. Nopeita hiilihydraatteja tulisi välttää, koska isot verensokerin vaihtelut tekevät olon väsyneeksi ja voimattomaksi, alistavat mieliteoille ja lihomiselle sekä pysyville sokeriaineenvaihdunnan häiriöille.

rigatoni-569072_640

Kuva: Pixabay

Hiilihydraatteihin kuuluu myös kuidut. Ravintokuidulla eli imeytymättömillä hiilihydraateilla tarkoitetaan kasveista saatavia suurimolekyylisiä hiilihydraatteja, jotka eivät sula ruansulatuksessa. Kuidut antavat kylläisyyden tunteen, mutta ihminen ei saa niistä ravintoenergiaa. Kuitujen tehtävä on mm. auttaa vatsan toimintaa.

Sokerit ovat myös hiilihydraatteja.  Mutta niistä en nyt sen enempää kirjoita. Kaikki tietää, että sokeri kuuluu myös normaaliin elämään ja tasapainoiseen ruokavalioon, mutta sokerien määrään ja siihen mitä sokeria ruokavaliossa on kannattaa kiinnittää huomiota.

Hiilihydraattien tarve teoriassa on noin 45 – 60 % päivän energiasaannista. Mutta itse olen kokenut, että se miten kroppa hiilareita käyttää varastoimatta niitä on hyvin yksilöllistä.

Seuraavassa kirjoituksessa käsittelen proteiinit ja rasvan. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *