Hae
JohanOnFitness

Stressaavin Aika Ikinä

Kuten vakkarilukijat ovat huomanneet on postauksien päivitystahti hiipunut vain kahteen – kolmeen postaukseen viikossa.

Sen lupaan, että tämä on väliaikaista. Heti kun saan asiat sille mallille, että voin hengähtää, niin pystyn taas panostamaan blogiini ja päivitystahti kasvaa siihen normaaliin.

Nyt elämässäni on menossa niin paljon isoja muutoksia, että en vain yksinkertaisesti ole kyennyt tuottamaan järkevää sisältöä. Olen monta kertaa ruvennut kyllä kirjoittamaan, mutta en vain ole saanut luotua ajatuksiani tekstiksi.

Välillä on ihan hyvä antaa itselle lupa olla suorittamatta liikaa. Mulle tämä hetki on juuri nyt.

Stressihormonit on varmasti tällä hetkellä ennätyslukemissa ja voin rehellisesti sanoa, etten ikinä ole tuntenut näin miten tunnen nyt. Tunteet ja ajatukset heittelevät ääripäissä. Se mikä on ja pysyy on sydäntä puristava ahdistus. Tähän oloon vaikuttaa niin moni asia joihin odotan ratkaisua tai loppua. Olen elänyt vuosia turvallisessa pikku kuplassani. Kaikki on mennyt juuri niin kuin olen suunnitellut ja vastoinkäymisten kohdalla olen kyennyt lakaisemaan suurimman osan maton alle ja jatkanut vaan eteenpäin. Olen suorittanut, suorittanut ja suorittanut. Nyt kun kaikki on muuttunut, niin tuntuu vain, että asioita on vaan liikaa. Isoimmat stressitekijät ovat tällä hetkellä oman asunnon myyminen tai paremminkin sen myymättömyys, toinen on uuden asunnon remontti, kolmas on mun tän hetkiset asuinjärjestelyt ja kiertolaiselämä, sekä neljäntenä selän kuntoutus ja viime viikolla alkanut dieetti (omasta tahdosta kylläkin).

Näiden takia musta tuntuu, etten nyt vain ole oma itseni. Mietin aivan liikaa asioita ja olen hetkeksi kadottanut sen positiivisen ja nauravaisen Johannan. Tiedän, että se ei ole kadonnut minnekkään, mutta on vain väliaikaisesti hautautunut jonnekkin mistä en saa häntä kaivettua esiin ennen kuin asiat ratkeaa.

Vapaa-ajallani olen pyrkinyt tekemään sellaisia asioita joissa saisin ajatukset muualle. Ne on niitä mun arkisia pakohetkiä tästä tilanteesta. Ajoittain ne tekevät tehtävänsä ja ajoittain taas ei.

Halusin taas kerran olla teille rehellinen ja kertoa missä tällä hetkellä mennään.

Tahdon uskoa, että esim. kuukauden päästä tilanne olisi helpompi ja pääsisin kirjoittelemaan mun arkisia asioita tuttuun tapaan. <3

FullSizeRender[1]

FullSizeRender

 

2 kommenttia

  1. Janina kirjoitti:

    Voi Johanna! Muista juurikin hengähtää, antaa itsellesi aikaa. Ei tarvii suorittaa ja jaksaa kaikkea – koko aikaa. Oot hurjan vahva nainen! <3

    xxo,
    Janina
    http://www.fittimes.net

  2. Martti kirjoitti:

    Onpa tutun kuuloista pohdintaa. Itselläni on ollut ihan vastaavaa stressaavaa aikaa. Asioilla on kuitenkin tapana järjestyä. Do more of what makes you happy <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *