Hae
Johanna Tolppola

Bikini Fitness – Mitä Se Maksaa Vuodessa?

Multa pyydettiin tässä yksi päivä postausta tästä koko kisaprosessista, siitä että mitä se vaati niin taloudellisesti kuin henkisestikin, mutta myös siitä mitä se toi mulle lisää.

Jos lähdetään liikkeelle ihan taloudellisesta näkökulmasta. Mitä kisaaminen vaatii rahallisesti. Huom! Kaikki kohdat eivät ole välttämättömiä kisaprojektissa sekä monen kohdan kustannus riippuu siitä mistä sen ostat, missä ruokakaupassa käyt, missä salilla käyt, miten paljon haluat panostaa jne.

Vuosikustannukset, Summat on pyöristetty:

  • Kisavalmennus 1 690 € (eli treeniohjelmat, ruokavaliot, valmentajan tapaamiset jne)
  • Pt-treenit, keskimäärin kävin kerran viikossa, 2 400 €
  • Poseerausvalmennukset joissa kävin noin parin kuukauden välein 300 €
  • Salimaksut, kävin kolmella eri salilla 1 500 €
  • Valmentajan luona käymiset autolla. Off-kaudella reilun kuukauden välein ja kisakaudella muutaman viikon välein, yht. noin 17 kertaa 510 €
  • Kisalisenssi 100 €
  • Kisavärit: n. 100 €
  • Bikinit 550 €
  • Kisakengät; 1 harjoitus kengät ja yhdet kisakengät yht. n. 120 €
  • Kisakorut n. 50 €
  • Muut kisoihin liittyvät hankinnan, sieni, meikkivoiteet, sudit jne 100 – 200 €
  • Hieronta yht. vuodessa 2 000 € (n. kerran viikossa) (itse en maksanut tätä, mutta on mukana laskelmassa)
  • Brassi + kainaloiden sokerointi, vuodessa yht. 780 €  (itse en maksanut tätä, mutta on mukana laskelmassa)
  • Lisäravinteet, yht. 1 200 €
  • Ruoka, yht. 4 800 €.
  • Vitamiinit; c-vitamiini, omega 3, mangnesium, sinkki jne, n. 500 €
  • Kisojen hotelliyöt: n. 200 €

Yhteensä vuosikustannus tällä kaikella on 16 900 €.

Tiedän, että kuulostaa todella kalliilta, mutta jos karsitaan tuolta pois peruselämiseen menevät kulut ja jätetään ainoastaan tähän lajiin kuuluvat kustannukset niin yhteissumma on 8 820 €.

Onhan sekin todella paljon rahaa, mutta itse koen, että se on mennyt omaan hyvinvointiin. Olen vihdoin löytänyt miljoonien harrastekokeilujen jälkeen sen oman jutun, niin voin kyllä sanoa, tää homma on ollut joka ikisen euron arvoinen mitä tähän olen laittanut.

Toki tuolla on paljon kuluja mitä voisi karsia. Eihän mullakaan olisi mikään pakko olla kolmea eri salijäsenyyttä tai harjoituskenkiä erikseen, mutta näin olen itse halunnut tietoisesti tehdä, koska olen halunnut helpottaa arkeani mahdollisimman paljon. Sali läheltä kotoa, sali töiden läheltä ja sali missä kävin pt:n kanssa.

Noh siinä on käsitelty kulupuoli. Entäs henkisellä tasolla…

No tottakai laji vaatii suunnattoman hyvää itsekuria, päättäväisyyttä, sitoutuneisuutta ja tahtoa tehdä koko ajan asioita paremmin. Koko ajan pitää fokusoida asioita ja sitä mikä on itselle tällä hetkellä tärkeintä.

Olen kieltäytynyt kaikista minulle tarjotuista kahvipöydän herkuista 13 kuukauden ajan. Olen nähnyt ystäviä vähemmän kuin ennen tätä harrastusta. En ole ollut syömässä ravintolassa perheeni kanssa, en ole ollut kaikkien ystävien synttäreillä mukana,  olen kuljettanut omat ruuat mukana 24/7 niin Mummolaan kuin työpaikallekin tai Juhannuksena mökille. En ole käynyt lounaalla ystävien tai työkavereiden kanssa vaan ennemminkin aina kahvilla. 😀

Olen tehnyt treenit hemmetin kovaa ja mennyt todella ulos mun mukavuusalueelta. Jos olen ollut reissussa, niin olen selvittänyt salit etukäteen, että missä voin treenata.

Olen ollut aamulenkillä niin kaatosateessa kuin polttavana hellepäivänä. Olen ollut salilla keppien kanssa kun nilkka pyörähti ympäri.

Olen keikistellyt alusvaatteisillani todella ylipainoisena isojen kehorakentaja miesten edessä ja tuntenut suurta häpeää.

Lista on loputon. Voisin vain jatkaa ja jatkaa. Tässä nyt ehkä merkittävämmät.

(Ennen kun siirryt kommentoimaan miten kauheaa mun elämä onkaan ollut ja miksi en ole voinut muka tehdä sitä ja tätä niin lueppas postaus loppuus. :D)

Mutta mietitäänpäs taas toisin päin. Jos olisin halunnut mennä syömään ystävieni tai perheeni kanssa todella kovasti, niin olisin voinut sopia ravintolan kanssa että tekevät minulle sopivan annoksen. (Näin taisin 2 kertaa dieetillä tehdä).

Olen syömisen sijaan käynyt ystävien kanssa kahvilla ja pyrkinyt muistamaan heitä kiireen keskellä edes viesteillä. Ystävilläkin alkaa olemaan jo ne omat menot parisuhteissaan jne, niin ei tästä nyt kauheaa hallaa ystävyys-suhteille ole ollut.

Kahvipöydän herkuista kieltäytyminen ei varmasti ole myöskään ollut toiselle osapuolelle maailmanloppu.

Ruokien kuljetus välillä raivostuttaa, mutta niin raivostuttaa elämässä moni muukin asia ja ruokien kuljettaminen on varmasti se mitättömin.

Olen poistunut mukavuusalueelta jonka seurauksena olen uskaltanut ja kyennyt tekemään sellaisia asioita joita en ikimaailmassa ennen olisi tehnyt. Siitä olen saanut itsevarmuutta.

Luonteeltani olen hyvinkin järjestelmällinen niin salien selvittelyt matkoilla ei ole oikeastaan haitannut ollenkaan. Kuuluu perusarkeen.

Lenkeistä en ole pitänyt, mutta olen sentään oppinut olemaan vihaamatta niitä eli kehitystä siinäkin suunnassa. Ja jopa muutaman kerran se tuntui hyvältä!

Ja se häpeän tunne siitä alusvaatteilla olosta, niin jos mikä on kasvattanut luonnetta niin se! Kertaakaan en ole saanut mitään sellaista kommenttia valmentajalta tai muiltakaan kuntotsekeissä olevilta henkilöiltä, että oloni olisi ollut epämukava vaan päin vastoin. Vaikka olen hävennyt vartaloani niin kuntotsekeissä aina olen saanut positiivista palautetta jotka kerta toisensa jälkeen on parantanut mun itsetuntoa.

Olen ymmärtänyt, että tässä projektissa ei ole mitään merkitystä miltä näytän nyt vaan ainoa mikä merkitsee on se miltä näytän siinä lavatilanteessa.

Tän projektin myötä olen oppinut syömään oikein, tulkitsemaan ravintosisältöjä, oppinut treenaamaan kovaa sekä oikealla tavalla. Oppinut ihan mielettömästi siitä miten keho toimii ja mitä mikäkin treeni ja ruoka siihen vaikuttaa. Olen oppinut huoltamaan ja arvostamaan kehoani. En ole läheskään niin nirso ruokien suhteen kuin ennen projektin alkua. Eli olen oppinut myös syömään uusia ruokia ja nimen omaan terveellisiä ruokia.

Olen saanut uusia ystäviä ja tuttuja, ihania yhteistyökumppaneita, aivan mielettömiä kokemuksia joita voin muistella lopun elämääni.

Ensi kertaa elämässä tunnen, että voin aidosti hyvin. Olo on sellainen, että elämässä kaikki on mahdollista. Kaikki esteet voidaan ylittää. Minä pystyn kaikkeen mihin itse haluan.

Olen myös oppinut itsestäni todella paljon. En olisi voinut koskaan kuvitella, että olen tässä tilanteessa missä olen nyt. Olen jo ollut kisalavalla ja uudelleen tulen sinne nousemaan. Nyt voin sanoa, että Minä Tein Sen! Mikään maailmassa ei ole tuonut mulle tällaista iloa ja onnen tunnetta, mitä tämä treenaaminen ja terveellinen ruokavalio mulle tuo. Ja huh se olo siellä lavalla! Ihanaa! Nautin siitä, että pystyn haastamaan itseni päivittäin aina uudelleen ja uudelleen.

Eli laji ehdottomasti antaa enemmän kuin mitä se ottaa, ainakin omalla kohdallani. En vaihtaisi päivääkään. <3

viisitoista pienempieditededited

 

26 kommenttia

  1. Miia kirjoitti:

    Kiitos kun teit postauksen tästä! Todella mukava nähdä konkreettisia summia ruudulla, harva kun yleensä haluaa kertoa siitä, kuinka paljon harrastuksiinsa rahaa kuluttaa.
    Saanpa minäkin hiukan esimakua tulevaan. 😀

    Ja muuten, olet tehnyt hemmetin hienon työn kun katsoo sinun kehityskuvia!

    http://bodydecide.blogspot.fi/

    • johannavaris kirjoitti:

      Moikka,

      Kiva kun kommentoit. 🙂 Toivottavasti tästä oli apua. 🙂
      Kiitos paljon!!
      Ihanaa viikonloppua!

      Yt,
      Johanna

  2. vierass kirjoitti:

    Mitä sä teet työkses? 🙂

    • johannavaris kirjoitti:

      Moikka!

      Kiitos kommentista. 🙂 En halua täällä paljastaa työpaikkaani mutta voin kertoa että olen opiskellut ammattikorkeakoulussa tapahtumatuottamista ja samalla alalla myös teen tällä hetkellä töitä. 🙂

      Mukavaa viikonloppua!

      Yt,
      Johanna

  3. Janina kirjoitti:

    Huh mikä summa! Se on enemmän kun mun opiskelijan vuositulot – loistavaaaaaa! 😀 Noh, mutta omatkin menot vähän erilaiset. Heh. Hyvä kirjoitus. Varsinkin tuo, mitä kaikkea lajista ja tästä elämäntavasta saa itselleen. Nyökyttelin yksinäni ja hymyilin. Niin samanlaisia ajatuksia. Itsensä ylitykset salilla on antanut puhtia tekemään niitä ylityksiä myös muilla elämänalueilla. Ja uskaltaa epäonnistua!

    • johannavaris kirjoitti:

      Joo onhan se aikamoinen summa. 😀 Mutta niin kuin kirjoitin hyvin yksilöllisiähän nämä on. 🙂
      Toisaalta johonkinhan se raha aina vaan menee. Mieluummin omaan hyvinvointiin kun vaikka vaatteisiin / turhuuksiin. 🙂
      Rahalla ei voi ostaa sitä tunnetta mitä tää homma mielelle tekee. 🙂 Tuo oli hyvin sanottu, että uskaltaa epäonnistua. Se on kyllä aivan totta! 🙂 <3

  4. Bettina kirjoitti:

    Moikkis!

    Aattelin itsekin kirjoitella samasta aiheesta kun tää rupeama hellittää. Kallista touhua on, mutta niin on missä tahansa harrastuksessa, välineet maksaa, kaudet maksaa, kulkeminen maksaa, kisamatkat maksaa – tosin jotain rahapalkintoa sais mun mielestä olla tarjolla, esim. 3 parhaalle sijoittujalle/sarja. Tulis vielä enempi boostia hommaan 😉 Mutta puhumattakaan kuinka kalliiks tulis baaris roikkuminen yms, on sitova harrastus mun mielestä erittäin jees 🙂 muista levätä ja palautella nyt kunnolla, niin jaksat sit taas tositoimiin! Mulavaa syksyä!

    B

    • johannavaris kirjoitti:

      Moikka,

      Kiva kun laitoit kommenttia!

      Juuh se on ihan totta. Kaikki harrastukset maksaa, niinhän se vain menee ja jos vielä ihan kilpailee lajissa niin sitten puhutaankin jo ihan eri summista. Vertaa vaikka jääkiekkoon, mikroautoiluun, ralliin, ratsastukseen jne. Ei nekään ihan halvimmasta päästä ole. 😀

      Oon itsekkin miettinyt että aika monessa muussa lajissa on rahapalkintoja niin aika jännä ettei meidän lajissa ole. Eihän sitä tiedä jos tulevaisuudessa tulisi sitten sellaisetkin juuri noille kolmelle parhaalle. 🙂

      Vaikka rahaa on mennyt ja paljon tähän hommaan niin kyllä mä noi rahat oisin saanut vuoden aikana tuhlattua entisen Johannan elämässä sinne baariin, ravintoloihin jne.

      Oon yrittänyt ottaa rauhassa mutta en ehkä ole onnistunut niin hyvällä menestyksellä kuin ois pitänyt. 😀 Tältä viikolta jo viisi salia, viisi aamulenkkiä ja muutama ilta aerobinen. 😀 Nään koutsin maanantaina niin katsotaan tuleeko noottia. 😀

      Mukavaa syksyä sullekkin ja tuun huutaa teitä Lahteen! 🙂

      Yt,
      Johanna

  5. taru kirjoitti:

    Mun mielestä on outoa että treenaat aerobista noin paljon, uskon että se on vain haitaksi, jos nyt olet offilla ja koitat saada lihasta. Mielestäni aerobista ei tarvitsisi tahkota suuria määriä kisadieetilläkään, mutta kai valmentajasi tietää mitä tekee. Tai siis jos offilla jo totuttaa kehon erittäin suuriin aerobisiin niin eihän se lihas kasva ja sitten dieetillä on vaikea kiristää tahtia. 🙂

    • johannavaris kirjoitti:

      Moikka,

      Tässä vaiheessa teen aerobista sen takia että ettei kaikki kilot tule yhtä äkkiä takaisin rankan dietin jälkeen. Ruokavaliokin on vielä niukkakalorinen eli syön kyllä enemmän kuin viimeisillä kisadietin viikoilla mutta edelleen miinuskaloreilla mennään. Ideana on, että pikku hiljaa vähennetään aerobista ja lisätään ruokaa. Kroppa imee kaiken tässä vaiheessa itseensä. Tällaisesta treenimäärästä / syömisestä huolimatta kisapainoon on tullut jo 5 kg lisää. 😀 Toki osa on nestettä ja osa varmasti rasvaakin koska pidin sen yhden vapaamman viikon. Nyt yritän ettei enempää offilla paino nousisi. Painosana sille yrittämiselle. 😀

      Yt,
      Johanna

      • johannavaris kirjoitti:

        Ja vielä lisätäkseni koutsi on määrännyt mulle ainoastaan 3 h aerobista viikossa. Itse nyt halusin tehdä muutaman extra lenkin jotka varmasti ensi viikolla jää sitten pois. 🙂

  6. Satu kirjoitti:

    Todella hyvä postaus, kiitos! 🙂

    Kallista lystiähän kisaaminen fitnesskisoissa on. Onneksi koko summa ei lankea maksettavaksi kerralla. 😀 Mikään harrastus ei kuitenkaan täysin ilmainen ole. 🙂 Sulla on ollut tosi hyvä mahdollisuus treenata valvovan silmän alla säännöllisesti, kaikilla se ei ole mahdollista jo pelkästään esim. pitkien välimatkojen takia.

    Upean työn olet tehnyt! 🙂

    • johannavaris kirjoitti:

      Moikka,

      Kiitos paljon. 🙂

      Juuh maksaahan tämä mutta kllä se myös antaa paljon. 🙂 Juuh noi pt treenit on kyllä olleet hyviä! Saa ihan eri tavalla irti itsestä ja muutenkin kun on koko ajan vastuussa toiselle niin sitä pysyy kurissakin eri tavalla. Joo onhan se haastavaa jos asuu kaukana niin rampata sitten autolla tai junalla. Itsellä onneksi on ollut auto käytössä ja välimatkat eivät ole olleet liian pitkiä. 🙂

      Yt,
      Johanna

  7. Punttimimmi kirjoitti:

    Kiva tää postaus, tosi hienoa lukea mitä paljon laji on sinulle antanut! 🙂 Kun laskit pois kuluja vuosikustannuksista, niin mitkä näistä oli se mitä laskit peruselämiseen?

    • johannavaris kirjoitti:

      Kiitos kommentista. 🙂 Laskin peruselämiseen ruuat, vitamiinit, sokeroinnit, hieronnat 🙂

  8. Mari kirjoitti:

    Ei ole ennen tullut mieleenkään kuinka suuria satsauksia kilpailijat joutuvat tekemään kisoja varten. Summat tuntuvat isoilta varsinkin tälleen kotihoidontuella kituuttavan äidin korvaan, mutta kiva oli nähdä kaikki tuolleen listattuna! 🙂 Jos joskus kunto on siinä vaiheessa että voisi miettiä kisavalmennukseen lähtemistä, niin pitää kyllä ottaa huomioon tuo taloudellinenkin puoli.

    Joka tapauksessa, kiva kun raotit hieman verhoa fitnesselämän puolelle, tällaisia postauksia on kiva lukea!

    • johannavaris kirjoitti:

      Moikka,

      Kiitos kommentista. 🙂 Juuh eihän tää mitään edullista hommaa ole mutta on se kyllä sen arvoista. 🙂 Kannattaa myös muistaa että tämä oli myös ainoastaan mun laskelma. Laskelmia on varmasti yhtä monta kuin on kisaajaakin ja itse en ole mennyt ns. hinta edellä. 😀

      Yt,
      Johanna 🙂

  9. Jartsa kirjoitti:

    En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, siunailla vai kauhistella. Jokatapauksessa summa on täysin mielettömän järjettömän pöyristyttävä. Lisäksi sama rumba uudelleen.

  10. hannele kirjoitti:

    Eikä tulokset tuon kummempia? 😀 aivan väärät metodit

    • johannavaris kirjoitti:

      Tästä voidaan olla montaa mieltä. 😀 Mutta hei, kiitos että jaksoit kommentoida! 🙂

  11. Suvi kirjoitti:

    Tuo summa vaikuttaa isolta noin vuositasolla yhteen laskettuna, mutta niin ne rahat katoavat kaikilla muillakin tileiltä kuukauden aikana. Toisilla baareihin, ravintoloihin, matkusteluun, vaatteisiin ym. Tärkeintä on kuitenkin se, että itse on onnellinen siitä mitä tekee. Noihin ruokakustannuksiin on pakko sanoa se, että monesti sanotaan, että kyllä mä söisin terveellisesti, jos mulla olis varaa. Olen itse kääntänyt täysin kelkan syömisieni suhteen ja valmistan itse kaikki ruokani ja syön myös runsaasti tuoreita kasviksia ja hedelmiä. Täytyy sanoa, että rahaa on säästynyt todella paljon, kun jättää karkit, herkut, einekset ja siiderit kauppaan!

    • johannavaris kirjoitti:

      Hei Suvi ja kiitos kun kommentoit.

      Kyllähän summa kuulsotaa paljolta kun kaikki laskee yhteen mutta kun miettii että mihin muuhun se raha olisi mennyt niin en todellakaan usko että ilman tätä lajia mulla olisi sama summa säästötilillä. 😀 Kyllä se palkka aina vaan johonkin menee. 🙂 Kyllä terveellisestikin voi syödä edullisesti, kunhan kiinnittää huomiota vähän mitä ostaa ja mistä. 🙂

      Yt,
      Johanna

  12. Petra kirjoitti:

    Mun piti kommentoida tätä jo aiemmin, mut unohdin… 🙂
    Mun mielestä toi summa ei kuulosta pahalta, koska sen voisi yhtä hyvin ”pistää haisemaan” monella muullakin tavalla 😀 Menee siihen ruokaan ja kuntosaliin muutenkin rahaa 😉 Puhumattakaan siitä, mitä esim. herkut maksaa, ihmiset saattaa ihan huomaamattaan ostaa ”hyvyyksiä” 50-100€ kuussa ja vuositasolla siitäkin tulee 600-1200€… Alkoholista puhumattakaan! Jokainen käyttää rahansa parhaaksi kattomallaan tavalla :

    • johannavaris kirjoitti:

      Moikka 🙂

      Niimpä. 🙂 Kyllä sitä äkkiä ton rahan saa tuhlattua ilman kisojakin. 😀

      Yt,
      Johanna

  13. outi kirjoitti:

    Ja pääasia on, että raha kiertää. Pysyy tää yhteiskunta jotenkin pinnalla 🙂 GO GIRL!!

    Outi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *